Kvartsipölyn riskienarviointi on jokaisen osapuolen vastuulla

Jaa sivu:

Uusi asetus haastaa suunnittelijan, päätoteuttajan, työnantajan, aliurakoitsijan ja työntekijän

Erityisesti rakennustyömailla tarvitaan nyt uudenlaista asennoitumista, uusia työmenetelmiä ja uusia ratkaisuja kvartsipölyn torjunnassa ja sen aiheuttamien terveyshaittojen vähentämisessä. Riskienarviointi on tehtävä ammattimaisesti. Vuoden 2020 alusta voimaan tulleessa asetuksessa kvartsipöly luokitellaan syöpävaaralliseksi ja perimää vaurioittavaksi haitta-aineeksi.

Rakennustyömailla asetus velvoittaa erityisesti rakennuttajaa, pääurakoitsijaa ja työnantajia huolehtimaan siitä, etteivät työntekijät altistu rakennustyössä esiintyville syöpävaarallisille aineille. Kiteisen piioksidin eli kvartsipölyn ohella syöpään altistavien aineiden listalle on otettu muun muassa puupölyt ja dieselpakokaasut. 

Parhaiten asetuksen vaatimustason mukaisessa kvartsipölyn torjunnassa onnistutaan, kun pölyä aiheuttavat työvaiheet ja -menetelmät kartoitetaan järjestelmällisesti. Tässä vaiheessa suunnittelijan ja päätoteuttajan roolit ovat ratkaisevan tärkeitä. 

Kun kvartsipölyä aiheuttavat työvaiheet ja niiden aikataulut on kartoitettu, on niiden riskitaso arvioitava ja suunniteltava pölyntorjuntatoimenpiteet kartoituksen pohjalta. Näin jokainen haitallista pölyä aiheuttava työvaihe tulee etukäteen ilmi.

Tekniikka avuksi

Pölyntorjunta on ensisijaisesti tekninen tehtävä. Torjuntakeinot ovat teknisiä, unohtamatta tietenkään työntekijöiden tarvitsemia henkilökohtaisia suojavarusteita. Työvaihekohtainen suunnittelu antaa hyvät mahdollisuudet pölyhaittojen minimoimiselle paitsi itse työkohteessa myös sen ympäristössä. 

Hallitsemattomana pöly kulkeutuu työkoneiden ja työasujen välityksellä muille työvaiheiden osastoille, käytäviin, portaikkoihin ja muihin kulkuteihin. Tällöin se voi altistaa vaaralliselle aineelle muitakin kuin pölyä aiheuttavan työn tekijöitä.

Teknisiä keinoja pölyhaittojen torjumiseksi ovat muun muassa kohdepoisto, alipaineistus, pölynsitominen ja tietenkin hengityssuojaimet. Tehokkain torjuntakeino olisi tietenkin pölyä aiheuttavan työvaiheen tekeminen toisin, pölyttömästi, mutta aina se ei suinkaan ole mahdollista. On myös yritettävä löytää sellaisia materiaaleja, joista pölyä ei synny. Usein helpommin sanottu kuin tehty. Teknisten ratkaisujen käyttäminen, esimerkiksi laitekohtaisten pölynpoistajien hankinta on hyvä ratkaisu.

Riskit arvioitava ammattimaisesti

Kvartsipölyn torjuntaan ei voi suhtautua kevyesti. Parasta olisi, jos rakennuskohteessa tai muussa kohteessa missä syntyy kvartsipölyä, olisi pölyntorjunnasta vastaava henkilö. Hänellä olisi riittävä tieto, taito, kokemus ja koulutus pölyhaittojen sudenkuoppien tilkitsemisessä. Esimiehillä ja työnantajalla tätä taitoa ei välttämättä automaattisesti ole.

Ammattitaito ja koulutus ovat avainsanoja pölyhaittojen torjunnassa ja riskien hallinnassa. Tämä edellyttää niin esimiestason kuin työntekijöidenkin koulutusta ja vastuullisen tiedon jakamista terveyteen vakavastikin vaikuttavien aineiden torjunnasta. Yhtä tärkeitä kuin suojavälineet ja -laitteet sekä tekniset ratkaisut, ovat oikeat työtavat. Nämä kaikki on huomioitava työntekijän perehdyttämisessä ja työhön opastamisessa. 

Voi aiheuttaa keuhkojen paksuuntumista

Kvartsipölyn ominaisuus on hyvä tuntea, jotta sen todellinen vaara paljastuu. 

Betonista irtoaa sitä työstettäessä erittäin hienojakoista pölyä. Tämän kvartsipölyn hiukkaset ovat pienuutensa vuoksi vaarallisia siksi, että ne menevät hengitettäessä keuhkojen syvimpiin osiin. Pitkäaikainen altistuminen pölylle voi aiheuttaa keuhkoissa silikoosin. Silikoosi tarkoittaa keuhkojen paksuuntumista ja arpeutumista, jotka lopulta voivat aiheuttaa keuhkoihin syövän.

Monien muiden pölyjen hiukkaset ovat suurempia ja tarttuvat yleensä ihmisen nenäkarvoihin tai nenänieluun, eivätkä kulkeudu keuhkoihin saakka.

Pölylle altistuvien työntekijöiden sairastumisriskin vähentämisen kannalta tärkeitä ovat säännölliset terveystarkastukset. Työterveydenhuollon on myös oltava tietoinen yrityksen työntekijöiden altistumisriskistä ja osallistuttava työterveyssuunnitelman laadinnan yhteydessä riskipaikkojen kartoittamiseen.

Pääurakoitsijan tehtävä on informoida aliurakoitsijoita ja vuokratyövoimaa, jos nämä joutuvat kvartsipölylle altistaviin tehtäviin tai työkohteisiin, joissa pölyä esiintyy. Kvartsipölyn lisäksi rakennustyömailla ja muissakin teollisuuskohteissa altistutaan monille muillekin pölyille. Näistä puupölyt, kumipöly, muovi- ja lasikuitupöly sekä kalkkipöly ovat yleisimpiä. Niidenkin torjuntaan on satsattava.

Ilmoitusvelvollisuus ASA-rekisteriin

Syöpää aiheuttaville ja perimään vaurioittaville aineille altistuvat tai kvartsipölyä aiheuttavien työmenetelmien käytöstä on tehtävä ilmoitus ASA-rekisteriin. ASA-rekisteri on Työterveyslaitoksen ylläpitämä rekisteri, jota on pidetty syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja työmenetelmille ammatissaan altistuvista jo vuodesta 1979 alkaen.

Työnantajan velvollisuus on ilmoittaa syöpävaarallisille aineille altistuvat rekisteriin kalenterivuosittain. Tämä koskee niin henkilöitä kuin työmenetelmiäkin. Vuoden 2020 tiedot on ilmoitettava rekisteriin maaliskuun loppuun mennessä vuonna 2021.

Perustietoa kvartsipölyn riskien arvioinnista rakennustyömaalla

Katso hyödyllinen video kvartsipölyn riskien arvioinnista rakennustyömaalla tai lataa kalvosarja pdf-muodossa.